Kehtaako kuntosalille mennä?

 

kuntosalin aloitus

Nyt näin alkuvuodesta omalla salilla näkee uusia kasvoja ja sali täyttyy hyvästä fiiliksestä sekä iloisista treenaajista. Se on mielestäni niin kiva asia, kun joku on päättänyt tulla liikkumaan. Ja kiva myös nähdä, että ystävät ovat yhdessä liikkumisen aloittaneet. Mutta muistan kyllä sen fiiliksen itse, kun joskus kauan sitten aloitin kuntosaliharrastuksen. Olin käynyt paljon ryhmäliikuntatunneilla, harrastanut erilaisia lajeja, mutta silti pelkäsin ihan älyttömästi muiden katseita, muita kanssatreenaajia ja sitä, että mitä jos en osaa tehdä mitään, tai teen kaiken väärin. Olen nähnyt miten salilla jotkut käyvät korjaamassa aloittelijoiden tekniikoita tai antamassa yleisesti vinkkejä, mutta jotenkin on tullut sellainen fiilis, ihan vaan sivusta seuraajana, että moni ei ota palautetta kovin hyvin vastaan, jonka vuoksi itse en ole vapaa-aikana kuin keskittynyt omaan treeniin. En tiedä sitten onko se oikein, mutta on jäänyt vähän sellainen olo, ettei me suomalaiset oikein haluta ketään siihen neuvomaan ja osoittamaan sormella, jos erikseen sitä ei ole pyydetty. Onko joku törmännyt samaan asiaan vai mitä mieltä olette?

 

kuntosalin aloitus

kuntosalin aloitus

Onneksi joskus aikanaan otin pari kertaa kuntosaliohjausta omalta kuntosalilta, ennen kuin aloin oikeasti jotain siellä touhuumaan. Ja sana touhuumaan, kyllä. Menin laitteisiin jotka olivat vapaana ja tuttuja, enkä noudattanut mitään tiettyä kuntosaliohjelmaa. Eikä tässä mitään pahaa ole ja parempi se on kuin ettei tekisi mitään, mutta ohjelman noudattaminen tuntuu monelle auttavan ja helpottavan kuntosalille menoa. Kuitenkaan pelkkä kuntosaliohjelma ei auta, jos takaraivossa on pelko siitä, että tekee liikkeet väärin, näyttää oudolta liikkeitä tehdessä tai ei tiedä, mitkä olisivat itselle ne sopivat painot. Silloin ei keskitytä siihen treeniin, vaan enemmänkin muihin kanssatreenaajiin ja muiden katseisiin. Ääh, älkää niitä miettikö ja keskittykää siihen omaan tekemiseen 🙂 Tai miksei sitten menisi ystävän kanssa kuntosalille, joka osaa auttaa tai palkkaa personal traineria, vaikka ihan muutamaksi kerraksi. Varmasti tulee varmempi fiilis, kun tietää mitä on menossa salille tekemään ja tietämys sekä luotto omaan tekemiseen kasvaa. Samalla myös itsetunto kasvaa ja yhtäkkiä ei keskity muiden katseisiin, vaan siihen omaan treeniin. Ulkomuotokin alkaa muokkaantumaan voimaharjoittelun johdosta ja myös voimatasot nousevat. Wau, se on super tunne se! Tie voi olla alkuun kivinen, mutta kannattaa antaa kuntosaliharjoittelulle aikaa ja olla pitkäjänteinen asiassa.

Ja naiset, muistakaa että laittakaa kunnolla painoa, siis kuitenkin niin, että pystytte tekemään liikkeet oikealla tekniikalla. Ette saa isoja lihaksia hetkessä, vaan siihen tarvitaan pyhä kolminaisuus: tavoitteellinen kuntosaliohjelma (ja ihan se itse tavoitteellinen treeni), lepo sekä ruokavalio. Eli kantsii koklaa salilla niitä omia voimatasoja, sitten kun tekniikat ovat kunnossa ja liikkeet alkavat olemaan tuttuja. Menkää epämukavuusalueelle, eiks je? 🙂

Rips raps salille, jos nämä asiat ovat pyörineet mielessä. Mutta kuten tiedämme, että oppimalla oppii ja kannattaa tehdä sitä mistä on kiinnostunut, eikä ajatella mitä muut ajattelevat. Täytyy muistaa, että kaikki salilla olijat ovat aloittaneet joskus, eikä kukaan ole syntyessään täydellinen tai osaa täydellisesti tehdä erilaisia kuntosaliharjoitteita.

Kivaa perjantaita ja viikonloppua!

Essi

 

Kuvat // Anders Kähkönen

Editointi // minä

Essi

4 vastausta artikkeliin “Kehtaako kuntosalille mennä?”

  1. Kun tein ekoja kertoja salilla maastavetoa, joku kokeneen näköinen treenaaja tuli sanomaan mulle, että saako hän vähän neuvoa – näytti kuulemma siltä, että saan selkäni kipeäksi, kun tekniikka ei ollut oikea. Olin tosi nolona, mutta otin (hyvät) neuvot vastaan ja kiitin neuvojaa. Tilanne oli mulle aika vaikea, mutta koen että se on oma ongelmani, arvostin joka tapauksessa sitä, että kokeneempi tuli asiallisesti ja ystävällisesti neuvomaan ja vielä kysyi, että saako neuvoa – olisin voinut sanoa että ei kiitos.

    Salilla neuvomisen kulttuuria vieraiden kesken ei tosiaan yleensä ole. Harrastan myös boulderointia, ja vaikka sekin on laji, jota suoritetaan yksin, siellä täysin tuntemattomatkin saattavat ehdottaa jonkin reitin kanssa tuskailevalle jotain ratkaisuja, joita ei vielä itse ole tajunnut kokeilla, ja olen itsekin antanut toisille vinkkejä reitteihin, jotka itse olen jo ratkaissut.

    Tavallaan tykkään tuosta sosiaalisesta yhdessä tekemisen kulttuurista, mutta toisaalta olen usein vähän erakko ja haluaisin vaan olla puhumatta muille, kun treenaan. Puolensa ja puolensa. 🙂

  2. Kiitti kivasta ja hyvästä kommentista 🙂 Se on kyllä totta, että sellaista kulttuuria ei oikein ole, mikä toisaalta juuri voisi olla ihan hyväkin juttu. Varsinkin jos saa jotain hyviä vinkkejä toisilta. Mutta niin kuin laitoit, että molemmissa on puolensa ja itsekin haluan treenata yksin, puhumatta toisille 🙂

  3. Mulle kuntosali on aika ahdistava paikka. Amiksen liikuntatunneilla meille opetettiin oikea tekniikka useimpaan laitteeseen, mutta silti pelkään tekeväni väärin. Eniten ahdistaa ahtaus ja ähkivät ihmiset. 😀 Mutta koska kuntosaliharjoittelu on välttämätöntä selkäni kannalta, täytyy jatkaa totuttelua. Koitan käydä sellaisiin aikoihin, että olisi mahdollisimman väljää. Jos olisin rikas, rakentaisin kotiin oman kuntosalin ja hankkisin personal trainerin. 😀

  4. Ehkä nimenomaan se ahtaus ja väenpaljous on yksi tekijä, mistä syystä kuntosalille meneminen ahdistaa, välillä kyllä muakin. On porukkaa niin paljon, että pelkää osuvansa käsipainoilla jonkun päähän 🙂 Mutta itsekin yritän käydä aikoihin, jolloin on vähän väljempää, saa olla rauhassa ja keskittyä omaan treeniin. 

    Ja ihan sama, rakentaisin myös oman kuntosalin. Se olisi parasta, heh 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta